Valmennus 21.8.

Meillä oli eilen kouluvalmennus kidz2-ryhmämme kanssa. Sasa on nyt poissa arkipäivävalmennuksilta, kun ei pääse sieltä Aitoosta tallille tulemaan viikolla. Eli sillävälin kun Sasa opiskelee hiki hatussa, me pääsemme nauttimaan heppailusta. ;)

Ciao oli jo verryttelyssä tosi hyvä, sain ratsastettua ravin rennoksi ja aktiiviseksi, sekä laukan tahdikkaaksi. Tein paljon ympyröitä ja muutamia siirtymisiä. Positiivisena yllätyksenä Ciao ei edes kytännyt maneesin ovea, vaikka joskus tekeekin siitä hirveän numeron. 

ti 19.8. © Emmi V.

Mä olen niin fiiliksissä siitä, että Ciao on ihan tosissaan alkanut kulkemaan oikein päin! Olin todella onnekas, kun pääsin Jutan valmennuksiin. Vuosi on vierähtänyt ja oon kehittynyt Ciaon kanssa ratsukkona hirveän paljon, ja Ciao on opettanut mua tosi paljon. Silloin maaliskuussa 2012 en kyllä odottanut itsestäni kilparatsastajaa, mutta nyt vähitellen alkaa näyttämään siltä, että sille tielle olen kääntymässä. En ehkä ihan mm-tasolle asti päädy, mutta joka tapauksessa kilpaileminen alkaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Kuitenkin, asiaan...

ti 19.8. © Katja N.

Tehtävä oli aika simppeli, mentiin ympyrällä ja piti koko ajan taivuttaa, sekä säilyttää taivutus. Ciao oli todella kuuliainen, se pysyi pohkeiden välissä ja pienen vastahakoisuuden poistuttua ei ollut enää muuta ongelmaa, kuin sen ympyrän muotoisen tien ratsastus. Vaikka ympyrä on todella helppo kuvio, niin itselleni ainakin on hankalaa hahmottaa, että miten siitä saa oikeasti kunnolla pyöreän ja oikean kokoisen ilman kirjaimia. Siirtymisissäkin sain asetuksen säilymään, vaikka heti ensimmäinen Ciaon mielessä käynyt ajatus olikin suoristus. Onneksi Ciao on sen verran herkkä ja reilu, ettei sen kanssa tarvitse taistella. Ravissa oli aika kamalaa istua, joten aina pätkittäin keventelin ja keräsin voimaa istumiseen. Tuon hevosen ainoa varjopuoli onkin se ravissa istumisen hankaluus... Kokonaisuudessaan valmennus oli minun osaltani onnistunut, olen todella tyytyväinen tähän kertaan.

Huonoilta uutisilta ei voi välttyä, Rölli on nyt ilmeisesti kaviokuumeen vaivaama, joten sen kanssa touhuaminen on tauolla. Poni on ollut ihanan seurallinen aina, kun sitä olen hoitanut ja rapsutellut! Rölli on vaan niin säälittävä, aina se yrittää tulla mukaan, kun sen luota poistuu... Heti ponin parannuttua alan taas taluttelemaan sitä maastossa ja ajan myötä ratsastelemaankin.

to 21.8 Eepi & Ragela (c) Linda

No niin, eli menin siis Ragelalla. Poni oli verkassa hieman tahmea, tai no aika paljonkin. Ulkoavut eivät meinanneet mennä edes ympyröillä kunnolla läpi. Poni oli jo verkassa paljon parempi oikealle, kuin vasemmalle. Laukka oli vähän laadutonta eikä takapää ollut kunnolla alla. Pikkuhiljaa siihenkin saatiin lisää vauhtia ja alkoi sujua hiukan paremmin. Edelleen maneesissa oli kaikkea pelottavaa, mutta nimenomaan se pääty... Sen ohi ei voi kertakaikkiaan mennä katsomatta, ettei sieltä hyppää mitään villipetoa pienen ponin kimppuun.

Kuten Linda kertoi, tehtävä oli aika simppeli. Aloitettiin käynnissä vasemmalle ja tunsin kun käynti aina välillä hieman hyytyi. Ravissa Ragelaa on helpompi ratsastaa takaa aktiivisemmaksi, kuin käynnissä. Poni kulki jo jotenkin oikeinpäin, vaikka vauhti ei päätä huimannut. Tosissaan saa tehdä työtä, että takajalat saa alle. Kun tuntui hyvältä, vaihdettiin suuntaa. Oikea kierros tuntui heti käynnistä alkaen paljon helpommalta. Poni oli pohkeiden välissä ja reagoi suhteellisen nopeasti. Kun päästiin töihin, niin maneesin pelottavat mörötkin unohtuivat, mutta talvella ne viimeistään hyökkää. :) Poni alkoi liikkua enemmän eteenpäin. Pääasiassa kevensin, mutta joissan kohdissa istuin harjoitusravia. Loppuun olin todella tyytyväinen, vaikka paljon korjattavaa tietty olisi ollut. Onneksi suurin osa saatiin korjatuksi. Otan haasteeksi koittaa ihan joka kerta ratsastaa käyntiä tarpeeksi eteen ja takaa aktiiviseksi. Eiköhän työ tuota vielä tulosta :)

Pahoittelut maneesilaadusta!

to 21.8 Ragela (c) Linda

♥: Eepi & Linda